Tämä on se automaatin partasuukuva. huom.olin silloin vain 17

 

 

 

 

 

 

 

Nyt kun toiset käyvät saunassa. tänään Katajanokan Allas kylpylässä lämminvesi ja merivesialtaineen, minun täytyy tyytyä kärvistelemään kotona kun en viitsi tuonne kylmään viimaankaan mennä ulkoilemaan. Marja ja Nimbe toivat lisää Eskon jäämistöä ja entisetkin kuvat ovat vielä järjestämättä. Kyllä saisi monta Ifolor kirjaa kun jaksaisi ja viitsisi tehdä. Yhden korin valkkasin ja siinä meni koko aamupäivä.Huonot kuvat ja tuntemattomat ihmiset armotta roskikseen.

Löysin kuitenkin pahvirasian jossa oli kirjeitä 60-luvulta. vanhemmat kirjeet esm sota-ajalta ovat kai hävinneet. Sota-ajan postikortit annettiin meille lapsille leikkeihin.Hämärästi lapsuudesta niitä muistankin, nyt ne olisivat keräilykohteita mutta senhän tietää miten tavaroille lasten leikeissä käy.Kirjeitä kirjoittivat toisilleen  lähinnä Esko ja Kyllikki sekä Jämsenit Keski-Suomesta Eskolle ja Kyllikille. Tallessa olivat myös lasten, minun ja Marjan kirjeet vanhemmille Ruotsin maalta. Ensi kertaa menin Ruotsiin töihin 1963 Tukholmaan. yhden kesän olin Göteborgissa ja vielä 1965 Tukholmassa.

Jäljennän tähän omia Ruotsin kirjeitäni, jännittävää en ole itse niitä edes lukenut sen koommin.

 

 

Ensimmäinen kortti Tukholmasta kotipuoleen. kirjoitettu ruotsiksi, pitihän sitä taidoillaan brassata, oltiinhan sitä oltu ulkomailla peräti kaksi viikkoa.

6.6.Stockholm Stuvsta

Hejsan mamma

En viitsinyt eilen kirjoittaakun olis ollut kerrottavana vaan ikäviä asioita. Ei nimittäin saatu leipomosta paikkaa. Syytä ei saatu selviklle kielitaidon puutteen takia. Kun ei nimittäin ymmärretty kuin tyvär inte , ja se jo riitti. Eilinen päivä oli sitten harhailemista ympäri kaupunkia kun piti yrittää keksiä mitä pitäis tehdä. Käytiin Thulen? suklaatehtaalla kysymässä työtä muttei saatu, Järvelätkään ei voinu auttaa asuntohommissa kun ei ollu työtä.Eikä niille oikei sopinut Oli sentään pari valopilkkuakin eilen. Kun yhdessä kadunkulmassa tutkittiin karttaa tuli yksi ruotsalainen vähän neuvomaan.Eihän me paljon ymmärretty mutta kuitenkin se minne pitäis mennä ja saatiin hyvä neuvo työpaikasta Electroluxilla ( Emmä tiedä kirjoitetaanko se näin mutta se on kumminkin se sähkökonetehdas).Sitten toinen juttu me mentiin Matin isän luo Stuvstaan. Matilla oli teltta mukanaan. Se pystytettiin pihaan . Siinä oli hyvä asunto. Vähän kylmä viime yönä mutta muuten hyvä,

jatkuu.. mutta loppu on ikävä kyllä hävinnyt.

Keväällä 1963 Jyväskylässä oli palava into päästä töihin tienaamaan omaa rahaa. Jyväskylästä ei kyllä mitään löytynyt. luokkakaverini Elomaan Ritsi kuitenkin vakuutti, että hänen sukulaisensa ovat Tukholmassa leipomossa töissä ja asuntokin varmaan järjestyisi. mukaan tuli vielä Sundqvistin Matti ja toivorikkaina suuntasimme kohti Turkua. E¤nsimmäinen pettymys minun osaltani tuli jo Tukholman laivalla. Olinhan vasta16 toiset pojat olivat vuotta vanhempia. En millään käynyt 

täysi-ikäisestä ja legendaariset elefanttioluet jäivät sillä kertaa, pääsin kuitenkin kannella halailemaan Gita tyttöä, joka osittain korvasi saamatta jääneen humalan aiheuttaman pettymyksen.

Tukholmassa  odotti lisää shokkeja. kuuden vuoden ahkera ruotsin opiskelu oli mennyt hukkaan emmehän ymmärtäneeti mitään heidän rallatuksestaan, Eikä leipomossa ollut mitään töitä. emmekä suinkaan olleet tervetulleita sukulaisilla asustamaan.

Vihje työstä Electroluxilla kuitenkín piti paikkansa ja meidät palkattiin sinne kesäapulaisiksi, Minut tosin ikäni taka säälistä ja pienemmällä palkalla. asuntoa ei löytynyt, mutta asustimme sen kesän teltassa Ängbyn telttailualueella.ja rahatkin alkoivat loppua ennen ensimmäistä tiliä kaksi ensimmäistä viikkoa elimme kaurapuurollaTilipäivänä marssimme läheiseen konditoriaan ja tilasimme kakkua millaiset palat kysyi baarin rouva hela tårtan vastasimme.Vähäiset silloin olvat nuorison ilot.

Kesän ansioilla kuitenkin ostin transistoriradion, jollasuotuisissa oloissasaattoi kuunnella jopa radio Luxenburgia ja ruotsin kielen kanssa ei sen koommin ole ollut vaikeuksia.

Muita kirjeitä tältä ensimmäiseltä Tukholman matkalta ei ole säilynyt.

 

Toinren kesä Ruotsissa suuntautui Göteborgiin ja edellytykset matkaan olivat jo paremmat . Oli kielitaitoa, ikääkin oli enemmän ja sukulaisia asui lähellä Eskon veli Pentti asui Mölnlyckessä.

Työpaikkamme oli Papyruskartonkitehdas Työ oli kolmivuorotyötä. Raskasta se oli , puolituntia huilia sitten kiivas yörupeana koneen tahdissa.piti nostella valmiiksi leikattuja kartonkipaloja koneelta pinoihin, kumma kyllä se tehtiin käsin ei tosiaan ollut mitään kevyttä hommaa.

Aluksi asuimme kalliissa alivuokralaisasunnossa Göteborgin keskustassa. Kerran yövuoron jälkeen päätimme, että nyt riitti ja koska oli kaunis päivä menimme rinteeseen tehtaan vieressä nukkumaan.Herättyämme marssimme tehtaan sosiaalipäällikön puheille vaatimaan tehtaan asuntoa. Kun selvisi, että nukumme taivasalla alkoi tapahtua, parin päivän sisällä pääsimme tehtaan asuntolaan. Tilipäivää edeltävä rahapula ei tietenkään mihinkään kadonnut. Nälissämme varastimme läheiseltä pellolta perunoita.Keitimme perunoita ohjeen mukaisesti 20 minuuttia. Kukaan ei kuitenkaan ollutsanonut  että perunat pannaan kiehuvaan veteen, koviksi ja raaoiksihan ne jäivät toisin kävi kananmunille kuuden minuutin munat jäivät löysiksi, ruuanlaitossa ei ole mitään logiikkaa.

Hotelli Baltic Göteborg 13.6.1964,

Hei

Täällä on ollut kaunista. Aurinko paistaa joka päiväja lämpöä on noin 20 astetta. Silti mulla on nuha. Muita vaivoja ei ole ollut. Työtä on yhdellä paperitehtaallaPapyroksella Mölndalissa. Kolmivuorotyötä, viime viikolla oli yövuoro nyt alkaa päivävuoro. Tähän asti olen ollut vaan oppipoikana ens viikolla alkaa varsinainen työ, kun lähtee yks kaveri pois niin mää joudun sen tilalle. Työ on semmosta että koneesta tulee jatkuvasti kartonkeja ja niitä nostellaan pinkkoihin. Yksi hoitaa aina puoli tuntia kerrallaan  nostelemista.  Kolme miestä on koneella. Mää on ollut neljäntenä mutta ens viikolla alko hommat. Tiliväli on neljä viikkoa. Palkka on      vähän yli 6 kruunua tunti. Asuntoon meni ensimmäisellä viikolla yli 90 kruunua. Hotelleissa on asuttu. Täällä on aika kova asuntopula. Nyt viime viikolla me ajateltiin että enää ei makseta hotellissa asumisesta eikä menty mihkään asumaan kun oli yövuoro niin mentiin tehtaan lähellä oleville kallioille nukkumaan. Sitten mentiin konttoriin ja sanottiin ettei ole mitään asuntoaSitten ne järjesti niin että me ainakin torstaihin astia sutaan vielä hotellissa me maksetaan itse 3 kruunua päivä ja tehdas loput. Sitten ne koittaa kattoo jos saatais tehtaan asunto. Mölnlyckessä olen käynyt kerran Marjan kanssa Marjalla on kuulema kiva työ. Kai se on teille kirjoittanutkin.

Mää laitan sitten taas kortteja tuleen Juha

Hotel Baltic Göteborg 19.6.1964

Hei

Eilen käytiin ostamassa kirjepaperia Papyryksen myymälästä, pari kiloapaperia 7,60  niin että kirjeitä alkaa tulla. Sadetakinkin ostin eilen 8,90.

Sää on nyt parin päivä ajan ollut koleaa ja sateista, tuulee mereltä aivan kuin Kokkolassa.

Työ on mennyt hyvin. Tällä viikolla olen hoitanut enimmäkseen utskottia siis kärrännyt omställningskartongin uudelleen keitettäväksi. Aivan tarpeeksi on ollut paperin pinoamistakin, kortissa joka on mukana on sen koneen kuva jonka toisessa päässä työskentelen.

Juhannukseen asti asutaan täällä hotellissa, sitten on luvattu jotain muuta.

Mölndal on puolen tunnin raitiovaunumatkan päässä kaupungista. Siinäkin on yksi hankaluus. Ja vaatteita ei voi pestä ollenkaan, eikä voi keittää.

Marjan ja Pirkon näin viime sunnuntaina, käytiin Slottgårdenissa, jonkinlainen eläintarha.

Teatterissa ei olla käyty ei täällä olekaan kuin pari musikaalia Teqatterilaiva ja Himlasängen.

Hejsan Juha

 

Skedegården Mölndal

Hej

Olemme päässeet tehtaan asuntoon asumaan. Hieno paikka.Jokaisella oma tilava huone. Hyvät peseytymismahdollisuudet. Seurusteluhuoneessa telkkari..

Juhannuksena olin Lisebergin huvipuistossa, mutta ei ollut oikein hauskaa. Juhannuspäivänä kävin Mölnlyckessä ja näin Marjankin. Ei kuulema ole oikein kivaa työtä.

Sää on täällä nyt aivan kotoinen. Tuulee ja sataaja on kylmä.Toivottavasti siellä oon pysyneet ilmat lämpimi

Nuha ja yskä paranivat itsestään. Yskänlääkettä ostin kyllä hyvää. Bröstdroppar, se on kai jotain apteekin omaa sekoitusta, mutta kyllä auttoi yskään.

Nyt olisi mahdollista pestä pyykkiäkin, jos viitsisi.Keskiviikkona tulee tili täytyy kai ostaa uusia. Kellokin meni muuten rikki. Yhtenä iltana kun aloin vetää sitä ei tullut mitään, vietäri on varmaan poikki. Kun kyselin kelloseppiä niin sanottiinettä täällä ovat niin kalliita että ennen kannattaa ostaa uusi kello. En tiedä sitten. Tällä viikolla on yövuoro. Kohta on lähdettävä töihin. Vetää niin mielen ankeeks kun katselee ulos, ei viitsi kirjoittaakaa, Taidan lähteä katsomaan telkkaa

Terve Juha

 

Mölndal 7.7,1964

Hei

En tiedä,   mutta on niin vaikeaa tämä kirjeen kirjoittaminen. Tai ei itse kirjoittaminen vaan swn aloittaminen. Tänä iltana olen päättänyt kirjoittaa  vähintään kaksi kirjettä

Tällä viikolla on tehtaalla alkanut kesäloma ja tehdään vain yhtä vuoroa. Koneiden puhdistusta jasellaista

Nyt kun ollaan täällä asuntolassaon alettu itte laittaa ruokaakin. Perunamuusi ja makkaramenee hyvin mutta käy vähän yksitoikkoiseksi.

Mölnlyckessä kävin eilen.Marja on  vaihtanut työpaikkaa. Ne lähtevät kuulema Suomeen ensi viikolla Mölnlycken Pesoset. Kävin valokuva-automaatissa eilen. Kuvasta näkyy että partakin on ruvennut kasvamaan.

Se on vaan ikävää  kun ei jää paljon vapaa-aikaa. Kun on töistä tullut ja tehnyt välttämättömät kotityöt on kello jo niin paljon että ehtii korkeintaanlukea jotain tai katsoa telkkaa. Säätkin ovat olleet niin ikävät etteiole päässyt edes aurinkoa ottamaan. Toivottavasti siellä ovat kauniit säät jatkuneet.

En viitsi kirjoittaa kuinhden arkillisen.

Terve

Syntymäpäivänä Mölndalissa

Rupesin heti kirjoittamaan kun sain kirjeesi.Enkö mää tosiaanole laitanut sulle osoitettani. Anteeks kauheestikyllä mun ainakin olisi pitänyt laittaa se.

Hyvin on voitu ja eilen alkoi paistaa  aurinkokin pitkästä aikaa. Syönyt olen vahvasti. Kun itse laittaa ruuanniin saa syödä tarpeekseen. Kaurapuuro menee jo loistavasti

Olenhan minä Marjaa nähnyt joka viikko.Tiistai-iltana kävi käymässäkin toi limppua ja rinkeleitä. Kertoi että olet lähettänyt rahaa, ei muistanut ottaa sitä mukaan, enhän rahaa olis tarvinnut, hyvät palkat täällä on, mutta kiitos nyt kumminkin.

Vai on isä ostanut uuden auton, onhan se toisaalta kiva ihän se vanha enää niin hyvässäkunnossa ollut.

En mää vielä paljon ole ostellut täältä housut ja puseron. Sen nahkatakin käyn ensi tilistä ostamassa.

Mölnlycken Pesoset lähtee huomenna Suomeen.

Laitan kuvanikin. Nyt mulla on vieläkin pitempi parta.

Toivottavasti mulla ei nyt unohtunut mitään

Terve Juha

 

10.8.1964 Mölndal

Hei

Piti ruveta kirjoittamaan kun en tiedä kauan kestää ennenkuin kirje tulee perille. Tämän viikon aikana pitäis tulla. Me ollaan Turussa kello 8 perillä.

Ei ehdi nyt paljon kirjoittamaan kun työt alkaa kymmenelyä ja kello on yli yhdeksän ja evää t tekemättä

Terve viikon päästä ollaan Suomessa.

Sainhan minä sen nahkatakinkin ostettua ja tyylikäs olikin ja palveli monta vuotta.

Vielä yksi Ruotsin kesä Tukholmassa. Olin Söderisssä maalitehtaalla trukkikuskina. Siltä ajalta vain yksi kirje.

 

Tukholma 6.7.1965

Myöhästyneet Eskon päivä onnittelut

Sää et vissiin tedä mun osotettajos se mun kirjeeni ei ehtinyt ajoissa Metsolahteen.,

osoite on Körsbärsvägen 9 Nyponet 13 C Stockholm Ö

Nyt on mukava asuntooma sisäänkäynti ja oma vessaja suihku. keittiökin on mutta ovat laittaneet lukkoon, tää on semmonebylioppilasasuntola  ja vakinaiset asukkaat ovat lähteneet kesäksi pois  ja panneet keittiöön tavaransa. Kyllä me pärjäyään keittolevylläkin se vaan kun ei ole jääkaappia niin ei saa voita ja semmoisia pysymään kylminä.

Mää olen käynyt verotoimistossakysymässä niitä veroja, mutta sinne pitäis mennä päivällä ja silloin mää olen töissä, lauantaisin se on sulettu- Verokirjojakin pitäis olla, lähetätkö mulle kirjeessä mun verokirjani, ne on aarrelaatiko, luultavasti kirjekuoressa. Aarrelaatikkomeidän huoneen vasemmanpuoleisessa haapissa, yläosassa ruskee pikkunen laatikko.

Minkä osan sää sait siinä Tukikohdassa muuten.

En mää nyt muuta kirjoittamista keksi jääpähän sitten toiseksikin kerraksi

Juha

 

Tässä on lukion ensimmäisen luokan luokkakuva Viitaniemen yhteiskoulusta. Se onkin viimeinen luokkakuva, sitten iski Roni-ilmiö ja Kokkolasta ja Turusta luokkakuvia ei ole.

Kolmas vasemmalta olen minä neljäs vasenmmalta matkakumppanini Ritsi Elomaa, kuudes vasemmalta matkakumppanini Suno eli Matti Sundqvist.

Sitten blogin seuraajien iloksi. arvaustehtävä. Kuka tytöistö oli se jonka kanssa vietin hekumallisia hetkiä Tampereen teatterimatkallakun kävimme katsomassa TampereellaVeikko Sinisaloa Per Gynttinä.

Paljon tuli muistoja mieleen kuvia ei valitettavasti ole kun ei ollut kameroitakaan. Sain minä Ruotsiin kirjeitäkin.mutta ne eivät olesäilyneet.

 

Lähes 40 vuotta on tätä kuvaa odotettu. Täss' se viimeinkin on kaikki serkut samassa kuvassa. Ovatpa mukanalähes kaikki swrkkujenkin lapset. En nyt kerro kuka on kuka, vaikka suurinpiirtein tiedänkin. Voit pitää itsellesi tunnistuskilpailun,palkintona maailmanympätimatka. Oikea  vastaus tulee joskus myöhemmin kommentissa

 

 

 

 

 

 

 

.

Surullista tilaisuutta kevensivät tytöt lippushowlla ja ikuinen ilopilleri Roope.

 

Itä Helsinkiin on avattu etnisiä ravintoloita. Oikealla käytiin syömässä Myllypuron turkkilaisessa, joka on tullut Teboilin baarin tilalle- Vasemmalla Kontulan syyrialainen, joka tuli mäkkärin tilalle.

 

Tasapainon vuoksi naapurustoomme on avattu ravintola Paras Kaveri, joka on keskittynyt olutanniskeluun.

 

On siellä mökilläkin herkuteltu, vaikka hoitajien mielestä en saisi syödä kuin kauralimaa ja vettä juotavaksi.

 

Eikä tässä  suinkaan pulputa viini

 

Kunto on noussut. Nyt jaksoi jo Maijan kioskille kävellä munkkikahveille. Seurana Salme , Salmen kaveri Eila ja tämän lasenlapsi Kia.Matkalla poikettiin katsomassa lastenteatteria.Tarina Harmo aasista.Harmohan oli nimeltään myös Nimben hevonen, voit joskus kysyä Harmon kuulumisia. Lisäksi olen kävellyt Kulosaaresta mökille kun mamu bussikuski ajoi pysäkin ohi vaikka kuinka kilkutin.Olihan siitä se hyöty, että huomasin kännykässäni olevan askelmittarin  kun se ilmoiti, että äivän askeltavoite on saavutettu ja voi sillä soittaakkin.

 

Riihellä Puotilan kesäteatteri kävi esittämässä Saapasjalkakissan, Roopekin jaksoi hyvin katsoa ja hauskinta oli kun sai lopuksi taputtaa. Ja onginnasta tuli karkkia, jota ei takavarikoitu.Salme sai vielä illalla toisen palkinnon piirakkakilpailussa

Sattuneesta syystä  harrastukset ovat jääneet vähiin.Kirjallisuuden harrastuskin on jäänyt niin primitiiviselle tasolle kuin lukemiseen. Mieluummin menisin toki Etelämeren saarelle puhumaan viisauksia muiden asianharrastajien kanssa.Sodankyläänkään en päässyt, täytyy tyytyä katsomaa videolta moninkertaisia uusintoja ja kännykästä Miss Marplea.

Mainittakoon kuitenkin kesän kohokohtana tuote esittely riihellä. Muistutti herätyskokousta. Väärinsyöjiä uhkailtiin helvetin tulella ja pelastuksen tuojana ei suinkaan Jeesus Kristus vaan saksalainen vitamiinivalmiste. Hupaisaa oli kun vesikin pitäisi tislata, varmaan saksalaisella erikoistislaajalla kun vesijohtovedessä on kuulemma naishormoonia, miehet muuttuvat naisiksi, mutta eikäs se olisi vain hyvä loppuisivat sodat ja riisto kai se lisääntyminen jonkinlaisella kloonauksella voitaisiin ratkaista. Myös muovisista säilytysastioista erittyy naishormoonia ja kännykkä tietty säteilee Mutta kun tilaat aksalaista vitamiinituotetta ja ryhdyt alihankkijaksi saat vielä edullisesti sadan euron purnukan 80 eurolla ja kaikki vaivasi kaikkoavat, suoli toimii, laihdut  ja tulet iloiseksi. Jotain varmaan naurattaa Saksan maalla ajellessaan Porschella.

Syksy saapuu tänä vuonna näköjään ajoissasataa ja tuulee joka päivä onneksi vielä ei ole tullu kylmyys. Tasan viikon päästä on sitten se mitä hienosti kutsutaan toimenpiteeksi. Onkohan sille lopputulokselle joku hienompi nimi. Kai sulle joku ilmoittaa miten on käynyt minä vaikenen ainakin toistaiseksi

 

 

Stubbin

Talven kuuluisin kuva. Sipilän jo lähes vuoden verran markkinoima yhteiskuntasopimus on viimein hyväksytty tai näinhän me luulimme. Onnistuneen kaappauksen jälkeen huijariveljekset onnittelevat toisiaan nyrkkitervehdyksellä. Kyllästyttää kun ensin kuuden uutisissa ilmoitetaan yhteiskuntasopimuksesta ja puoli yhdeksltä selviää, ettei kaikki vielä ole selvää ja A -studiossa rätnätään uutisten jälkeen miten näin pääsi käymään ja kuka on syyllinen.Kukaan ei kuitenkaan tiedä mitä  tämä sopimus tarkkaan ottaen sisältää, mitään hyvää ei ole ainakaan pienituloisille ja köyhille eläkeläisille tiedossa. Tänä vuonna on jo ehditty maksaa 50euroa Sipilälle lääkkeistä, mihin vielä ehditään ennenkuin vuosi loppuu. Ja uudet vaalit lähenevät tuskastuttavan hitaasti.

Säätkin ovat täällä surkeita pilvistä vesisateita ja loskaa. Ensi viikoksi on luvattu kaunista, ehkä päästään mökille paistamaan makkaraa.

Aloitetaan Turun matkasta, jolla sinäkin olit mukana, kuvat kuitenkin kait näkemättä.

Talven kylmin päivä ainakin Etelä-Suomessa.

 

Ravintola Torgetin  lounas maistui ja Eskokin ilahtui erityisesti Roopen vierailusta.

Pangalla Pielaveden mummoakin ehdit onneksi käydä katsomassa. Onneksi sikäli, että pian lähtösi jälkeen Elsa mummo joutui sydämen vajaatoiminnan takia sairaalaan ja omaisetkin hälytettiin paikalla kun mummon kunto oli hälyttävä. Nyttemmin mummo on jo virkistynyt mutta Pangan kotiin hän ei voine enää palata.Salme on käynyt häntä katsomassa ja varmaan  joutuu kevään aikana useamminkin käymään Savossa. Järki ja muisti kuitenkin pelaavat toisin kuin Turun vanhuksella. Emme tästä kukaan enää nuorene, vaivat vaan lisääntyvät. Pysyisi vain itse niin kauan hengissä , että näkisi

Sipilän hallituksen kaatuvan

Tupantuliaiset Koskelantiellä. Astan tiukkaan aikatauluun mahtui sentään tutuille pidetyt tupaantuliaiset. Ailan tervetuliaistemppu. Lisää tytöistä Astan blogeissa.

Itse kukkahattutäti Marikan ostamassa  hatussa.

 

Asta oli kutsunut esiintyviäkin vieraita, kuvissa HeLystä Maisa Krokfors ja Matti Seppänen.No oli toki ohjelmassa musiikkitietokilpailu, jossa kysyttiin samat kysymykset kuin 20vuotta sitten. Kyllä, laukussa oli piimää ja makkaraa.

 

Kuvassa vielä toinen kutsujen pääasia. Melkoista somekuuluisuutta saanut sohva. Siinä se nyt on.

Myllypuron Teboiliin on avattu turkkilainen ravintola. Siellä syötiin porukalla  Janin syntymäpäivälounas.

Vietettiin Helsingissäkin kiinalaista Uuttavuotta.Keskuskadulle  kokoontui tuhansia loskasäähän ihmettelemään värikästä kiinalaista meininkiä.

minun osuuteni kiinalaisesta uudesta vuodesta.

 

Keskuskadulle on avattu Starbuck Cafe, sinne.

PohjoisEspan Fazer oli kuitenkin enemmän Itähelsinkiläisten eläkeläisten mieleen. Kun Sipilän hallitus vie leivänkin suusta syödään sitten leivoksia.

Taidenäyttelyissä on ravattu alkuvuodesta, Helsingissä on kuitenkin sellainen mahdollisuus. Tennispalatsissa kiinalaisen Ai Wein näyttely.

Pasilan eläkeläisten kanssa tutustuttiin Töölössä Kirppilän taidekodin yksityiskokoelmiin. Helsingissä on myös tällaisia yksityiskokoelmia kun vaan näkee vaivan lähteä.

 

Ja Didirichsen samaa sarjaa, tällä kertaa harvinaisemman neuvostotaiteen näyttely. Samalla lipulla pääsi myös Sinebrykoffin venäläisen taiteen näyttelyyn. Ronikin oli tällä kertaa mukana. Suomi onkin mainio paikka tutustua venäläiseen taiteeseen. Ovathan  Pietarin museot suorastaan kulman takana. EikäTallinnan Kumukaan kaukana ole.

Lisähoukutuksena Ronin taideharrastukselle oli Hietaniemen hallin jättihampurilainen.

Neuvostoteemaan liittyen käytiin vielä viime pyhänä Hakaniemen maalaismarkkinoilla. Valitettavasti emme nähneet maalaismarkkinoiden huomattavimpia nähtävyyksiä Eero Heinäluomaa ja Ben Zyskowitzia..Muuten oli kyllä hauskaa.

Rauhan puolesta nyrkit pystyssä.

Kevätalven myyntiartikkeleita Hakaniemessä

Se toinen toriherkku, toinen on tietysti muikut.

Lisäksi käymme kerran viikossa vesijumpassa ja kerran Marikan, Ronin ja Roopen kanssa Vuosaaressa uimassa,

Vielä Vuotalon ilmaiselokuvat ja kirjastokäynnit niin johan eläkeläisen päivät alkavat täyttyä.

 

 

 

 

 

Aurinko laskee Bosborilla.

Turkin matkatoimistomme tarjosi kesällä syksyksi Istanbulin matkaa bonuksena vielä viikon löhöily Antalayassa.Kun Istanbul on jo kauan kuulunut toivelistaan ei muuta kun matkaan kun kerran halvalla pääsee.

Ajatus oli fiilistellä Mika Waltarin hengessä. Modernissa Istanbulin miljoonakaupungissa Mikael Hakimin hengen tavoittaminen päivässä oli kuitenkin vaikeaa.

Anatolian taivaalla haukat kuitenkin edelleen lentävät, ilkeitä agoja ei sentään näy, vai olisiko itse Erdogan sellainen.

 

Ensimmäinen yö vielä Euroopan puolella hotellissa, sitten bussilla tutustumaan Istanbulin nähtävyyksiin. Keskellä  oppaamme Hilmi. Hilmi puhui vain englantia  eikä varsinaisesti ollut historian asiantuntija. Aikataulusta kyllä pidettiin huoli ja tämä johti tuhatvuotisen historian läpijuoksuun. Pariskunta vasemmalla on Kuopiosta. Mies piti meille bussissa ravinto-opillisen luennon. Keskellä turkulainen yliopiston professori Teukka. Teukan MasaNiemi housut toimivat minulle maamerkkinä etten eksynyt ryhmästä. Muuten matkaseurue koostui etupäässä eläkeläisistä eri puolelta Suomea, varsin mukava ja homogeeninen joukko ja kun on suomalaisista kysymys mukana tietysti muutama kiintiöjuoppo.

 

Salme aukiolla Hagia Sofian edustalla. Täällä räjähti ISIS:n pommi  tammikuussa 2016 . Me olimme aukiolla marraskuussa 2015.

Itse Hagia Sofia. Nykyisin museona.                         Hagia Sofia sisältä. On se valtava.

 

Kävelymatkan päässä oli Sininen  moskeija joka kilpaili Hagia Sofian kanssa koossa ja komeudessa.

 

Aikaa pitäisi varata useampi viikko, turistiryhmässä tahtoo aika mennä odottamiseen

Koiria ja kissoja näkyi Turkissa runsaasti. Eivät kyllä pahemmin kerjänneet Joku niitä varmaan ruokki. Luin Istanbulin koirista tällaisen tarinan. Aikoinaan Turkin sotilashallitus olisi hermostunut  Istanbulin kulkukoiriin ja päättänyt pyydystää ne ja viedä ne johonkin saareen ilman ruokaa; syököön siellä toisiaan. Pitäneekö paikkansa, kuulostaa kyllä sotilashallitukselta.

Otoksia vertaillaan. Ei hätää! housut näkyvissä.

Paahdettuja kastanjoita myytiin kadulla.

Sulttaanien palatsialue Top Kapi kuuluu Istanbulin ehdottomiin turistinähtävyyksiin. Valtava alue, jota meille varatussa tunnissa ei tietenkään ehtinyt edes hahmottaa. Rantakahvilasta sentään avautui upea näköala Bosborille.Vieressä haaremin sisäänkäynti. Tämän lähemmäksi haaremia en päässyt enkä pääse.

Istanbulin matkaan  kuului myös laivaristeily Bosborin salmessa.

Janitsaarien soittokunta Istanbulin keskustassa. Janitsaarit olivat sulttaanin ryöstämiä kristittyjä, joita käytettiin  palkkasotureina. Janitsaarien torvisoittokunnat ovat vaikuttaneet länsimaisiin sotilassoittokuntiin.

Egyptistä on raahattu aito obeliski Istanbulin koristukseksi.

Istanbulista matka jatkui Turkin pääkaupunkiin Ankaraan. Välillä pysähdyttiin taas Konyan kaupungissa tervehtimässä profeetan partakarvoja.

Majoituimme Ankarassa rautatieaseman   vieressä sijaitsevaan SAS hotelliin. Kuvassa aseman kello. Täällä taas pamahti lokakuussa 2015. 104 ihmistä kuoli. Näin olimme matkallamme lähes terrorin ytimessä, vaikkei ihan kohdalle osunutkaan.

 

 

Ankara sijaitsee keskellä Anatolian vuoria ja on suurkaupunki  jossa asustaa yli 5 miljoonaa ihmistä.

Tiesitkö, että Ankara on saanut nimensä angora villasta. Täällä kasvatettiin pitkäkarvaisia lampaita ja näistä saatu villa oli tärkeä kauppatavara.

Ankaran nähtävyyksistä tutustuttiin Anatolian historialliseen museoon ja Augustuksen Rooman aikaiseen temppeliin. Ataturkin mauseleumin näimme ohimennen.

 

Anatolialaisen kulttuurin museo oli suosittu tutustumiskohde. Paikalliset koulutytötkin kävivät  tutustumassa eksoottiseen nähtävyyteen satakiloiseen viikinkiin, joka puhui omituista mongerrusta. Hienosti käyttäytyvät tytöt esittelivätkin itsensä, vasemmalla Fatima.

 

Takaisin Kappadokiaan. Ankaran jälkeen pari päivää Kappadokiassa. Osittain samat nähtävyydet kuin keväällä. Kuumailmapallolento jätettiin nyt pois. Hamamissa toki käytiin.

UNESCO:n maailmanperinnön maisemia

Matkamuistot olivat enimmäkseen paikallisten mummojen valmistamia.

Paikallista jäätelöäkin uskaltauduttiin syömään.

Taurus vuoriston ylittämisen jälkeen saavuimme Turkin aurinkorannkolle Antalayaan. Hilmi opas juoksutti meitä ympäri vanhan kaupungin. Olisi taas kannattanut tulla Alanayaan omin päin ja tutustua kaupunkiin omilla ehdoillaan. Alanayassa myös pakolliset vierailut matto, koru ja nahkaliikkeissä.

Vihdoin päästiin aurinkorannalle aloittamaan viikon löhöilyloma. Oli jo ehtinyt kyllästyttää lähes päivittäinen hotellinvaihto matkatavaroiden raijauksineen. Hotellimme Aska Washington Spa oli keskellä ei mitään. Antalayaan 40 km Lähin kaupunki oli Manavgat n. 20 km:n päässä. Oppaamme painostikin ottamaan All Inclusive paketin, mahtoiko saada provikan. Vähän mietitytti kun syömistä muutenkin oli liikaa. Loppujen lopuksi olimme kuitenkin tyytyväisiä, rahaa ei kulunut hotellissa lainkaan ja olo oli huoletonta.

Kas vain rannalle syntyi heti suomalaisten petankkiporukka.

Auringonpalvontaa marraskuussa, riippuliidäntä sentään jäi väliin.

Rohkeimmat kävivät marraskuisessa meressä uimassa.

Taitavat kokkimme puuhissaan, tässä taidetaan liekittää ohukaisia,

Kalaakin kyllä saatiin. Turkkilainen jälkiruokapöytä oli ylenpalttinen, ehkä liiankin makeaa suomalaiseen makuun .Kokit jaksoivat pipeltää uskomattomia taidonnäytteitä vihanneksista .Mitenkäs vatsa kesti ylenpalttista ruokailua. Ei se kestänytkään. Onneksi lepo ja imodium auttoivat. Aikaisemmilla ulkomaanmatkoilla olen brandy tilkalla yrittänyt pitää vatsani kunnossa. Nyt, kun All Inclusiven takia viinaa sai vapaasti, en ymmärtänyt sitä käyttää, kyllä ilmainen viina voi olla vaarallista.

 

Hotellistamme järjestettiin matkoja lähiympäristöönja jotkut käyttiväyt myös  edullisia takseja tutustumiseen ympäristöön. Aivan hotellin kulmalta kuitenkin kulki Manavgatiin Dolmus bussi joten seikkailumielellä vain sen kyytiin. Bussinkäyttö olikin yksinkertaista ja kuljettajat olivat auttavaisia, meidät ohjattiin Manavgatissa suorastaan kädestä pitäen oikeaan bussiin ja tuota pikaa olimme päämäärässämme Siden turistikaupungissa, minne Suomestakin matkoja järjestetään.

Siden amfiteatterin rauniot, tänne mahtui muinoin 15000 katsojaa.

Apollon temppelin rauniot. Side oli Rooman vallan aikana orjakaupan keskus. Täällä pidettiin suuria orjahuutokauppoja.

Me tyydyimme shoppailemaan vaatteita, jotka näin turistikauden ulkopuolella olivatkin varsin edullisia.

 

Matkan päätteeksi vielä ohjelmallinen turkkilainen ilta.

Sellainen Turkin matka. Uskaltaakohan sitä enää mihinkään lähteäkään, kun perässä seuraavat vallankumoukset ja terroristit . Näinhän kävi Egyptissä ja Tunisiassa. Minkähänlaiseen blogiin loska ja vesisade innoittavat.

Orhan Pamukia olen kyllä innokkaasti lukenut, vaikkei siitä tällä kertaa Istanbulin oppaaksi ollutkaan, Suosittelen. Olisiko Yashar Kemal jo vähän vanhentunutta.

 

 

Talvella 2015 saimme suoramarkkinointikirjeitä, joissa mainostettiin puoli-ilmaisia Turkin matkoja. Luulin ensin että taas eläkeläisiä yritetään vedättää, mutta kun Salme otti  yhteyttä paljastui, että olikin kysymys todellisista matkoista. Näinpä kuitenkin tilasimme huhtikuuksi Kappadokian matkan.

Ja loskaisena huhtikuun päivänä suuntasimme lentoasemalle ja kohtsillään istuimme turkkilaisessa Freebird yhtiön koneessa suuntana Antalaya.

 

Samana iltana oltiin jo Antalyassa , Alanyan kaupungissa majoituttiin  hotelliin ja parvekkeeltamme odotti seuraavanlainen näköala.

 

Jo aamiaisella saimme esimakua siitä millaiset ruokaorgiat meitä odottivat.

 

 

Etelän ihmeitä, palmukuja meren rantaan, pensas kierteellä, pulloharjapuu.

 

Välimeressä oli aivan lämmintä uiminen, eipä silloin aavistettu, että Suomen kesässä eivät vedet sen enempää lämpiäisikään. Aallot olivat kuitenkin senverran korkeita, että tuli kiire pois.

Ensimmäisenäpäivänä meille järjestettiin lounasristeily Manavgat joella ja tilaisuus uimiseen hiekkasärkillä. Joella oli valtavasti risteilylaivoja odottamassa kesän turistisesonkia. Laivat oli koristeltu merirosvoteemalla, olihan Antalaya ollut merirosvojen pesäpaikka ajanlaskumme alussa. Tosin rekvisiitta toi mieleen Karibian  merirosvot. Nämä Rooman vallan aikaiset merirosvot roomalainen sotapäällikkö Pompeius kuitenkin kukisti jo ennen kristuksen syntymää.

 

 

 

Vasemmalla kuljettajamme ja Jyrki opas, oikealla oleva bodari on Jokke-opas.Eivät nämä tietenkään olleet nimeltään Jyrki tai jokke vaan jotain siltä kuulostavia turkkilaisia nimiä. Menivät kuitenkin minulta ohi niinkuin tuppaavat menemään suomalaisetkin nimet.Jokke oli joka tapauksessa ollut useita vuosia baarimikkona hollolaisessa ravintolassa ja osasi hyvin suomea Jyrki puhui englantia ja saksaa ja venäjää.  Molemmat olivat oikein hauskoja miehiä viihdyttivät asiakkaitaan ja jaksoivat kertoa Turkin maasta ja kulttuurista ja historiaahan tämä maa on täynnä.

Matkalla rannikolta Kappadokiaan ylitimme  yli 2000 metrin korkeudessa Taurus vuoriston.

Vanha silkkitien aikainen taukopaikka  Taurus vuoristossa. Rouva lammaspaimen.

 

Vesi kielellä katselimme lampaita laitumella.Oppaamme kertoi kuitenkin, että oli tulossa suuret lammasjuhlat ja lampaita säästettiin sitä varten. Näin emme ehtineet saada tarpeeksemme lammasta syödäksemme.

Taurus vuoriston ylitettyämme saavuimme Konyan miljoonakaupunkiin, oletteko tällaisesta kuulleetkaan. Konya on Turkin uskonnollinen keskus ja muslimien pyhiinvaelluspaikka. Katukuvassa tämä näkyi kaapuihin puettuina naisina ja huivithan oli lähes jokaisella. Esimerkiksi Istanbulissa naisten pukeutuminen ei millään tavalla eronnut muusta Euroopasta.

Konyan päämoskeija. Peseytymispaikka, ennen moskeijaan menoa

kuuluu peseytyä, riisua kengät ja naisten pukeutua  siveästi ja peittää pää huivilla.

Mevlana museo. Persialaisen runoilijaprofeetta Rumin hautapaikka. Täällä säilytetään pyhäinjäännöksenä profeetta Rumin partakarvoja. Kun siis kuulette jonkun vannovan kautta profeetan parran, niin täällä sitä säilytetään.

Dervissien hautoja. pyöriviä dervissejä. Dervissien tötteröhatut muistuttavat hautakiviä ja valkoiset asut käärinliinoja. Kai siinä pyöriessä sitten tulevat iäisyysasiat mieleen. Mevlana museo on entinen dervissiluostari ja tärkeä muslimien pyhiinvaelluspaikka.

Tyttöjen koraanitunti. Naiset on moskeijoissa eristetty omalle puolelleen. Sensijaan heti ulkopuolella naiset voivat kaikessa rauhassa tehdä peltotöitä pylly pystyssä. Ehkäpä peltotyöt ovat vähemmän kiihottavia kuin rukoilu. Mitäs miehet tekevät sillä aikaa kun naiset ahertavat pellolla. No tietenkin istuvat kahvilassa juovat teetä ja pelaavat backgammonia.

Kappadokia on ylhäällä vuoristossa. Talvi oli vasta väistynyt ja vuorilla kävi kova viima. Lisävaatetuksen ostaminen ei ollut minkäänlainen pulma. Levanttilaiseen tapaan kauppa kävi ja Salmekin sai lämpimikseen ponchon joka tosiaan olikin tarpeellinen.

Kappadokian vuoret olivat vuosisatojen aikana koverrettu asumuksia täyteen.

Maanjäristysvaaran takia vakituinen asuminen on nykyisin kielletty. Turisteja varten on kuitenkin lupa tuottaa palveluja ja näin entiset asukkaatkin voivat palata turistikaudeksi vanhoihin koteihinsa.

Kevät saapuu Kappadokiaan. Mantelipuu kukkii.

Tässä kuitenkin talismaanipuu. Pahalta suojeleva silmä on yleinen talismaani muslimimaissa vaikei sillä ole uskonnon kanssa mitään tekemistä.

Kappadokiasta on löytynyt satoja maanalaisia kaupunkeja.  Koska alueella yleiseen laavakiveen on helppo kaivertaa asumuksia Kappadokian muinaiset asukkaat ovat näin tehneet vainon aikoina. Kirjallisten lähteiden puuttuessa ei tarkkaan tiedetä keitä nämä muinaiset asukkaat ovat olleet. Varhaiskristillisiä lahkoja on ainakin piilotellut Kappadokian luola-asumuksissa.

 

Maanalaiset kaupungit saattoivat tarjota suojan sadoille ihmisille, niissä oli myös varastotilat, kaivot, vesijohdot, eläinsuojat ja tuotantolaitoksia. Viljan jauhamiseen käytettyjä myllynkiviä käytettiin myös tukkimaan luolien sisäänkäynnit.

 Kappadokian maisemat ovat kiehtovia. Mielikuvituksellisimpia ovat kallionlohkareet,  joiden huipulla on ikäänkuin hattu.Niitä kutsutaan keijunhatuiksi. Nämä ovat kuitenkin luonnonmuodostelmia , jotka ovat syntyneet tuliperäisestä kivestä ja eroosion vaikutuksesta.

Ehdoton viihdyke Turkin matkalaisille on hamam, turkkilainen kylpylä. Kannattaa kuitenkin varmistaa pääsy oikeaan kylpylään, hotelleissakin on toki kylpylöitä mutta kannattaa etsiä vanha aito kylpylä. Näin pääsee lähelle kokemusta antiikin kylpylöistä hamamit ovat niille suoraa jatkoa. Orjat tosin eivät enää suorita pesua ja hierontaa vaan riuskat miehet ja naiset ja mässäily tehdään ravintoloiden ruokapöydässä eikä divaanilla, mutta käyttäen mielikuvitusta voi siirtyä keisarien Roomaan.

Lammasta pöytään. huom. naistarjoilija.tarjoilijat olivat yleensä miehiä.

Kappadokian nähtävyyksistä huomattavimpia on Gören ulkoilmamuseo. Alueella on yli sata varhaiskristillistä vuoreen kaiverrettua kirkkoa. Kuvassa vuoreen kaiverrettu luostari.

Miksi Turkin matkat sesongin ulkopuolella sitten ovat niin edullisia? Matkoja tukee Turkin valtio, matkailualan yritykset , hotellit sekä erilaiset matto-, nahka- ja koruliikkeet,  joihin tutustuminen kuuluu matkaohjelmaan. Pakko ei ole ostaa vaikka turkkilaisetkin ovat kovia kauppamiehiä. Arvomatot kuitenkin sattoivat olla niin kalliita että olisi pitänyt maton takia panna kesämökit ja osakkeet myyntiin. Piti tyytyä niinkuin entisen kissan pelkkään kukkaroon.

Kappadokian kierroksen kohokohtana oli kuumailmapallolento. Gondoliin nouseminen oli kuitenkin sen verran vaivalloista, että tämä elämys jäi perheen vetreämmälle osapuolelle.  Mutta oli lento kuulemma hintansa 150 euroa väärti. Maisemat olivat ainutlaatuisia aamuauringon kullatessa vuoret ja satojen ilmapallojen samanaikaisesti täyttäessä taivaan.

Kuohuviinitarjoilu päätti onnistuneen ilmapallolennon.

"Siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan..., Vaivaisen valitus.

Kappadokian kierros päättyi turkkilaiseen iltaan napatanssiesityksineen ja raki tarjoiluineen.

Vuorossa oli Taurus vuoriston ylitys. Hyvin palvellut bussimme kuitenkin rikkoutui ja jouduimme pari tuntia odottamaan bussin vaihtoa.

Eipä hätää matkaseurueessamme oli pianonsoiton opettaja  ja kohta kaikui hotellimme aula Sibeliuksen ja Merikannon sävelistä.

.

Vielä pari päivää Antalayan auringossa ennen paluuta loskaiseen Helsinkiin.

Lepotuolit odottamassa kesän sesonkia.

Mutta matka jatkuu. Syksyllä 2015 vuorossa Istanbul ja Ankara. Siitä kuitenkin seuraavassa blogissa.