Talvella 2015 saimme suoramarkkinointikirjeitä, joissa mainostettiin puoli-ilmaisia Turkin matkoja. Luulin ensin että taas eläkeläisiä yritetään vedättää, mutta kun Salme otti  yhteyttä paljastui, että olikin kysymys todellisista matkoista. Näinpä kuitenkin tilasimme huhtikuuksi Kappadokian matkan.

Ja loskaisena huhtikuun päivänä suuntasimme lentoasemalle ja kohtsillään istuimme turkkilaisessa Freebird yhtiön koneessa suuntana Antalaya.

 

Samana iltana oltiin jo Antalyassa , Alanyan kaupungissa majoituttiin  hotelliin ja parvekkeeltamme odotti seuraavanlainen näköala.

 

Jo aamiaisella saimme esimakua siitä millaiset ruokaorgiat meitä odottivat.

 

 

Etelän ihmeitä, palmukuja meren rantaan, pensas kierteellä, pulloharjapuu.

 

Välimeressä oli aivan lämmintä uiminen, eipä silloin aavistettu, että Suomen kesässä eivät vedet sen enempää lämpiäisikään. Aallot olivat kuitenkin senverran korkeita, että tuli kiire pois.

Ensimmäisenäpäivänä meille järjestettiin lounasristeily Manavgat joella ja tilaisuus uimiseen hiekkasärkillä. Joella oli valtavasti risteilylaivoja odottamassa kesän turistisesonkia. Laivat oli koristeltu merirosvoteemalla, olihan Antalaya ollut merirosvojen pesäpaikka ajanlaskumme alussa. Tosin rekvisiitta toi mieleen Karibian  merirosvot. Nämä Rooman vallan aikaiset merirosvot roomalainen sotapäällikkö Pompeius kuitenkin kukisti jo ennen kristuksen syntymää.

 

 

 

Vasemmalla kuljettajamme ja Jyrki opas, oikealla oleva bodari on Jokke-opas.Eivät nämä tietenkään olleet nimeltään Jyrki tai jokke vaan jotain siltä kuulostavia turkkilaisia nimiä. Menivät kuitenkin minulta ohi niinkuin tuppaavat menemään suomalaisetkin nimet.Jokke oli joka tapauksessa ollut useita vuosia baarimikkona hollolaisessa ravintolassa ja osasi hyvin suomea Jyrki puhui englantia ja saksaa ja venäjää.  Molemmat olivat oikein hauskoja miehiä viihdyttivät asiakkaitaan ja jaksoivat kertoa Turkin maasta ja kulttuurista ja historiaahan tämä maa on täynnä.

Matkalla rannikolta Kappadokiaan ylitimme  yli 2000 metrin korkeudessa Taurus vuoriston.

Vanha silkkitien aikainen taukopaikka  Taurus vuoristossa. Rouva lammaspaimen.

 

Vesi kielellä katselimme lampaita laitumella.Oppaamme kertoi kuitenkin, että oli tulossa suuret lammasjuhlat ja lampaita säästettiin sitä varten. Näin emme ehtineet saada tarpeeksemme lammasta syödäksemme.

Taurus vuoriston ylitettyämme saavuimme Konyan miljoonakaupunkiin, oletteko tällaisesta kuulleetkaan. Konya on Turkin uskonnollinen keskus ja muslimien pyhiinvaelluspaikka. Katukuvassa tämä näkyi kaapuihin puettuina naisina ja huivithan oli lähes jokaisella. Esimerkiksi Istanbulissa naisten pukeutuminen ei millään tavalla eronnut muusta Euroopasta.

Konyan päämoskeija. Peseytymispaikka, ennen moskeijaan menoa

kuuluu peseytyä, riisua kengät ja naisten pukeutua  siveästi ja peittää pää huivilla.

Mevlana museo. Persialaisen runoilijaprofeetta Rumin hautapaikka. Täällä säilytetään pyhäinjäännöksenä profeetta Rumin partakarvoja. Kun siis kuulette jonkun vannovan kautta profeetan parran, niin täällä sitä säilytetään.

Dervissien hautoja. pyöriviä dervissejä. Dervissien tötteröhatut muistuttavat hautakiviä ja valkoiset asut käärinliinoja. Kai siinä pyöriessä sitten tulevat iäisyysasiat mieleen. Mevlana museo on entinen dervissiluostari ja tärkeä muslimien pyhiinvaelluspaikka.

Tyttöjen koraanitunti. Naiset on moskeijoissa eristetty omalle puolelleen. Sensijaan heti ulkopuolella naiset voivat kaikessa rauhassa tehdä peltotöitä pylly pystyssä. Ehkäpä peltotyöt ovat vähemmän kiihottavia kuin rukoilu. Mitäs miehet tekevät sillä aikaa kun naiset ahertavat pellolla. No tietenkin istuvat kahvilassa juovat teetä ja pelaavat backgammonia.

Kappadokia on ylhäällä vuoristossa. Talvi oli vasta väistynyt ja vuorilla kävi kova viima. Lisävaatetuksen ostaminen ei ollut minkäänlainen pulma. Levanttilaiseen tapaan kauppa kävi ja Salmekin sai lämpimikseen ponchon joka tosiaan olikin tarpeellinen.

Kappadokian vuoret olivat vuosisatojen aikana koverrettu asumuksia täyteen.

Maanjäristysvaaran takia vakituinen asuminen on nykyisin kielletty. Turisteja varten on kuitenkin lupa tuottaa palveluja ja näin entiset asukkaatkin voivat palata turistikaudeksi vanhoihin koteihinsa.

Kevät saapuu Kappadokiaan. Mantelipuu kukkii.

Tässä kuitenkin talismaanipuu. Pahalta suojeleva silmä on yleinen talismaani muslimimaissa vaikei sillä ole uskonnon kanssa mitään tekemistä.

Kappadokiasta on löytynyt satoja maanalaisia kaupunkeja.  Koska alueella yleiseen laavakiveen on helppo kaivertaa asumuksia Kappadokian muinaiset asukkaat ovat näin tehneet vainon aikoina. Kirjallisten lähteiden puuttuessa ei tarkkaan tiedetä keitä nämä muinaiset asukkaat ovat olleet. Varhaiskristillisiä lahkoja on ainakin piilotellut Kappadokian luola-asumuksissa.

 

Maanalaiset kaupungit saattoivat tarjota suojan sadoille ihmisille, niissä oli myös varastotilat, kaivot, vesijohdot, eläinsuojat ja tuotantolaitoksia. Viljan jauhamiseen käytettyjä myllynkiviä käytettiin myös tukkimaan luolien sisäänkäynnit.

 Kappadokian maisemat ovat kiehtovia. Mielikuvituksellisimpia ovat kallionlohkareet,  joiden huipulla on ikäänkuin hattu.Niitä kutsutaan keijunhatuiksi. Nämä ovat kuitenkin luonnonmuodostelmia , jotka ovat syntyneet tuliperäisestä kivestä ja eroosion vaikutuksesta.

Ehdoton viihdyke Turkin matkalaisille on hamam, turkkilainen kylpylä. Kannattaa kuitenkin varmistaa pääsy oikeaan kylpylään, hotelleissakin on toki kylpylöitä mutta kannattaa etsiä vanha aito kylpylä. Näin pääsee lähelle kokemusta antiikin kylpylöistä hamamit ovat niille suoraa jatkoa. Orjat tosin eivät enää suorita pesua ja hierontaa vaan riuskat miehet ja naiset ja mässäily tehdään ravintoloiden ruokapöydässä eikä divaanilla, mutta käyttäen mielikuvitusta voi siirtyä keisarien Roomaan.

Lammasta pöytään. huom. naistarjoilija.tarjoilijat olivat yleensä miehiä.

Kappadokian nähtävyyksistä huomattavimpia on Gören ulkoilmamuseo. Alueella on yli sata varhaiskristillistä vuoreen kaiverrettua kirkkoa. Kuvassa vuoreen kaiverrettu luostari.

Miksi Turkin matkat sesongin ulkopuolella sitten ovat niin edullisia? Matkoja tukee Turkin valtio, matkailualan yritykset , hotellit sekä erilaiset matto-, nahka- ja koruliikkeet,  joihin tutustuminen kuuluu matkaohjelmaan. Pakko ei ole ostaa vaikka turkkilaisetkin ovat kovia kauppamiehiä. Arvomatot kuitenkin sattoivat olla niin kalliita että olisi pitänyt maton takia panna kesämökit ja osakkeet myyntiin. Piti tyytyä niinkuin entisen kissan pelkkään kukkaroon.

Kappadokian kierroksen kohokohtana oli kuumailmapallolento. Gondoliin nouseminen oli kuitenkin sen verran vaivalloista, että tämä elämys jäi perheen vetreämmälle osapuolelle.  Mutta oli lento kuulemma hintansa 150 euroa väärti. Maisemat olivat ainutlaatuisia aamuauringon kullatessa vuoret ja satojen ilmapallojen samanaikaisesti täyttäessä taivaan.

Kuohuviinitarjoilu päätti onnistuneen ilmapallolennon.

"Siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan..., Vaivaisen valitus.

Kappadokian kierros päättyi turkkilaiseen iltaan napatanssiesityksineen ja raki tarjoiluineen.

Vuorossa oli Taurus vuoriston ylitys. Hyvin palvellut bussimme kuitenkin rikkoutui ja jouduimme pari tuntia odottamaan bussin vaihtoa.

Eipä hätää matkaseurueessamme oli pianonsoiton opettaja  ja kohta kaikui hotellimme aula Sibeliuksen ja Merikannon sävelistä.

.

Vielä pari päivää Antalayan auringossa ennen paluuta loskaiseen Helsinkiin.

Lepotuolit odottamassa kesän sesonkia.

Mutta matka jatkuu. Syksyllä 2015 vuorossa Istanbul ja Ankara. Siitä kuitenkin seuraavassa blogissa.